Pet Expo

m

Palasimme juuri lemmimessuilta messukeskuksesta. Olimme Artturin kanssa esittelemässä siilejä Suomen siiliyhdistyksen esittelypisteellä. Hauskaa oli, mutta molemmat taitavat olla melkoisen poikki!

Tiia oli myös messuilla Artturin nuorimpien poikasten, Selenen ja Orionin kanssa. Vauvat olivat kyllä valtavan suloisia! Naamoja ei paljon näkynyt piikkien alta, sen verran vieraita hajuja ja meteliä oli pikkuisille. Tässä on poika, Orion

Ja tässä Selene tyttö

Tutustuimme esittelyn ohella uusiin siilisteihin ja tapasimme vanhoja tuttuja. Kysymyksiin sai vastailla niin paljon, että välillä oli pakko hakea juomista! Siilin emännän näkökulmasta hauskimpia kysymyksiä oli: ”onko se piikikäs” ja ”pistääkö sen piikit”. Hauskaa on kun kysyjä samalla katsoo ja koskettaa siiliä...

Artturi jaksoi hurjan hyvin olla siliteltävänä ja ihasteltavana. Välillä tietenkin piti vähän pomppia mutta Artturia sai silitellä vaikka kuinka paljon eikä A edes yrittänyt purra, vaikka monet toivatkin oudonhajuiset sormet näykkäisyetäisyydelle. Tapasimme myös erään hauskan pariskunnan, joka kertoi tavanneensa Artturin myös syksyllä Myyrmäessä lemmikkimessuilla! Väenpaljoudessa en ehtinyt heidän kanssaan juurikaan juttelemaan. Terveisiä vaan, jos sattuvat seikkailemaan Artturin sivuilla! :)

Loppuajasta Artturi alkoi olla jo niin väsynyt, että nukahti välillä pedille syliin! Viimeisen esittelytunnin ajaksi laitoinkin A:n nukkumaan koppiinsa. Tänään A saa palkkioksi vielä kasan matoja. Luulen, että seurustelu ihmisten kanssa ei enää illalla kiinnosta...

Huomenna menemme vielä aamusta pariksi tunniksi messuille.

Tässä Artturi on Amandan sylissä esiteltävänä ja siliteltävänä.

Kevättä rinnassa

Olenpas ollut taas laiska kirjoittamaan uutisia.

Nessu on saanut kaksi poikasta. Pääsemme ihastelemaan niitä parin viikon päästä PetExpo tapahtumassa, jonne menemme Artturin kanssa esittäytymään. Vapun jälkeisenä lauantaina olemme taas Jumbon Faunattaressa kertomassa siilleistä, joten tapahtumia riittää.

Pääsiäisenä kävimme taas Kuopiossa. Artturi vietti pääsiäisloman veljeni Jussin luona, koska me Mikon kanssa kävimme mökillä, jonne Artturia ei voi talvella viedä. Artturi oli kuulema katsonut Jussin ja Anskun kanssa telkkaria ja nukahtanut Anskun syliin!

Eilen otimme ”virallisia” Artturi ja Mikko -kuvia. Tässä on paras otos. Kumpaakin sattui hymyilyttämään samaan aikaan :) Kuva kannattaa klikata suuremmaksi, että näkee Artturin ilmeen.

Viime viikonloppuna kävimme Mikon kanssa Tampereella Matin syntymäpäivillä. Olimme vain yhden yön poissa ja jätimme Artturin yksin kotiin. Laitoin lähtiessä kuppiin ruokaa ja tietenkin A heräsi popsimaan sapuskat jo heti iltapäivällä. On voinut suututtaa illalla kun ruoka-annosta ei ole kuulunut vaikka miten olisi aktivointipalloa pyöritellyt...

Käydessäni viime viikolla Helsingissä löysin antikvariaatista melkoisen aarteen: Kaarina Turtiaisen loppuunmyydyn kirjan Siili pihapiirin lemmikki. Siinä on paljon minullekin uutta tietoa siileistä. Kirja keskittyy eurooppalaiseen siiliin ja on hauska tehdä vertailua Artturin ja sen suomalaisten sukulaisten välillä. Monet asiat poikkeavat yllättävänkin paljon.

Epäloogisesti päivien pidentyessä Artturi on alkanut heräilemään yhä aikaisemmin. Luulisi jotenkin, että pimeään aikaan talvella A voisi heräillä jo iltapäivällä mutta ei, Artturi heräili silloin vasta noin 24 aikoihin. Nyt muutamana iltana aktivointipallo on kolissut jo yhdeksän jälkeen. Myös ruokahalu on kasvanut. Paino oli viime punnituksessa pari päivää sitten tasan 400g, mikä on mielestäni Artturin ihannepaino.

Varpaat ovat nyt olleet hyvässä kunnossa. Mahaan sen sijaan tuli pääsiäisen jälkeen jotain ihottumaa. Se parani onneksi muutamassa päivässä huolellisella puhdistamisella ja rasvaamisella. Jatkuvien huoltotoimenpiteiden ansiosta Artturi on tottunut erilailla käsittelyyn ja vähän aikaa sitten tehtiin taas kesytysennätys: leikkasin yksin etutassujen kynnet niin, että Artturi oli sylissäni. Otin vain tassun käteen ja napsin kynnet saksilla. Seuraavaksi varmaan pitää kokeilla takajalkojen kynsien leikkaamista Artturin ollessa sylissä selällään... Olen vähän totuttanut Artturia käsittelyyn myös selällään ja kutitellut takajalkoja. Joskus saa silittää myös mahan turkkia. Välillä A on jo suu auki valmiina nappaamaan kiinni mutta onneksi siinä asiassa A ei ole kovin nopea.