Wednesday, November 16, 2005

Matouutisia


Matouutisia: aamulla löysin jauhisten seasta ensimmäisen kotelon! Se oli aivan pikkuruinen. Kaivelin koko matorasian sekaisin mutta enempää niitä ei vielä löytynyt. Laitoin kotelon pikkurasiaan, johon lisäsin vähän ruokaseosta. Siirrän sitten isompaan purkkiin kun on kuoriutunut.

Syötin eilen nukkumaan mennessä Artturille vielä matoja. Vähällä oli, etten uskaltanut tarjota A:lle ostamiani jättiksiä mutta onneksi kokeilin. Mato kiemurteli inhottavasti pinseteissä ja pinsettien suuri koko ei haitannut yhtään. Laitoin madon taas Arthurin putken päähän ja siitä se joutuikin suoraan siilin kitaan. Mahtava rouskutus ja maiskutus kuului kun Artturi pisteli madon menemään. Täytyy varmaan vaan opetella sietämään niitä isojakin matoja.

Artturi oli muutenkin syönyt eilen oikein hyvin. sirkat (2 kappaletta, pakasteesta pilkottuja) olivat hävinneet pientä murua vaille kokonaan. Myös raksu- (40 muroa) ja maitokupit olivat aivan tyhjiä. Jauhelihaan ei edelleenkään ollut koskettu. Pääasia on kuitenkin, että sippe ylipäätään syö ja madot näyttää ainakin maistuvan oikein hyvin. Siivosin aamulla jolloin Artturikin tuli vähän katsomaan kuka hänen uniaan häiriköi. Nyt voin antaa hänen nukkua illan matotarjoiluun asti.

No niin, juuri kun olin päättänyt olla häiritsemättä Artturia ennen matoateriaa, hän päättikin herätä itse päivällä. Istuin koneen ääressä kun kuulin rapinaa Arthurin laatikosta. Siellä hän taas kuopsutteli hiekkaa. Houkuttelin Artturin madon avulla pois laatikosta ja tarkistin, ettei tassuihin ole tarttunut hiuksia. Ajattelin samalla siivota hiekkalaatikon ja päästin A:n hengailemaan eteisen lattialle. Artturi innostui tutkimaan oikein kunnolla paikkoja. Varsinkin listat ja kaapit kiinnostavat kovasti. Kaappiin vaan ei pikku mies vielä aivan päässyt. Säikäytin hänet taas naurullani kun A kovasti yritti päästä kaappiin. Ensin noustaan kahdelle jalalle seisomaan ja sitten riiputaan alalaidassa ja yritetään päästä ylös. Artturi pyllähti aina istualleen lattialle. Ja ei kun kokeilemaan uudestaan…

0 Comments:

Post a Comment

<< Home