Isä kylässä

Minä en sitten millään voi olla välillä kurkkaamatta, että onhan Artturi putkessaan nukkumassa. Vaikka tiedänkin, ettei se voi muuallakaan olla. Aamulla ajattelin kurkistaa ihan pikkuisen ja siivota sitten pissit hiekkalaatikosta. Arthur heräsikin minun touhuiluuni ja joutui taas syliin. Tarjosin kuitenkin madon hyvitykseksi. (Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta ja niin edelleen…) Artturi juoksenteli taas vähän eteisen lattialla mutta poika on jo oppinut, mistä pääsee takaisin omaan kotiin. Ongelmana on vain hieman pitkä pudotus talosta lattialle ja toisin päin. Oman pihan ja talon väliä A liikkuu hyvin mutta rappu talosta eteiseen ja takaisin taloon on vähän ongelmallisempi.

Siivosin talon ja pihan kunnolla noin viiden aikoihin. Isäni oli tulossa katsomaan siiliämme joten pitihän Artturin kotia vähän siivoillakin. A heräsi taas ääniini ja tuli katsomaan, mitä oikein touhusin. Uusi siivousharja tuoksui hyvin mielenkiintoiselle. Askartelin Arthurille viinilaatikosta toisen pesän. A ei kuitenkaan pitänyt sisustuksesta, kankaita oli pesässä ihan liikaa joten hän joutui itse puuttumaan järjestelyihin ja poistamaan yhden kankaan. Pesä tuoksui myös hyvin kiinnostavalle mutta oma putki oli kuitenkin edelleen paras paikka unille.

Isä piti Artturia hyvin hauskannäköisenä, mitä hän tietenkin onkin. Jatkuvasti väpättävä nenä ja jättisuuret korvat tekevät pikkukaveristamme suorastaan vastustamattoman suloisen. Haluaisin pitää Artturia miltei koko ajan sylissä mutta eihän lapsen unia saa koko ajan häiritä. Tänään en ole saanut kuin pienen puraisun vaikka olenkin pitänyt Arthuria paljon sylissä. Sen sijaan Mikko sai kokea A:n koko hammaskaluston sormessaan!

Matorintamallakin tapahtui tänään uutta. Kävin ostamassa jauhomatoja lisää. Tällä kertaa sain ne mukavasti muovirasiaan pakattuna. Näyttivät kamalan pieniltä kotona syötettyihin verrattuna mutta eivätköhän ne kasva kun saavat mönkiä rasiassa muutaman päivän. Ostin myös kokeeksi viisi jättistä! Ne ovat aika kammottavia, tuntuvatkin pinseteissä ihan kovilta ja ovat todella suuria. Olen kuitenkin päättänyt, että siilin omistajana minulla on velvollisuus ruokkia Arthuria mahdollisimman hyvin ja mielellään luonnollisella ja elävällä ravinnolla. Joten ei auta kuin totutella ajatukseen. Saatan kuitenkin laittaa ötökän jääkaappiin rauhoittumaan ennen tarjoilua. Ja saattaa olla, etten jätä sitä vahtimatta Arthurin kuppiin. :D
Kokeilin muuten tänään ensimmäistä kertaa verkkokaupasta tilaamista. Tilasin Artturille sapuskaa, sirkkoja ja silkkitoukkia säilöttyinä. Ja lisäksi korkeareunaisen kupin, jossa luulen jopa jättisten pysyvän karkaamatta. Sapuskat tulevat ilmaisena kotiinkuljetuksena perjantai-iltana.

Ja isä toi myös Villen entisen akvaarion/ terraarion. Tarkoitus olisi laittaa sinne ELÄVIÄ sirkkoja mutta sitä täytyy vielä vähän miettiä… Pyysin eläinkaupassa saada nähdä sirkkoja. Ne olivat melkoisen isoja ja vilkkaita otuksia. Yksi vaihtoehtohan olisi myös pakastaa ne. Ehkä vaan totuttelen vähän aikaa noihin jättiksiin ensin.
Käyn vähän väliä tarkistamassa, että jättikset on rasiassaan. Ne vaan hautautuvat pohjan ruokiin niin tehokkaasti, ettei voi olla varma, että kaikki viisi ovat tallessa. Täytyy siis tarkistaa, että rasia on ehjä! Onneksi ostin tänään jättipinsetit elävän ruuan tarjoiluun. Ne ovat ainakin 25 cm pitkät. Lyhyemmätkin olisivat kai riittäneet, mutta valikoimaa oli huonosti tarjolla. Eläinkaupassa pinsetit maksoivat yli 20 euroa! Kävin sitten matopurkkien ja ruokaostosten kanssa ”miesten tiimarissa” ja selvisin vain neljällä eurolla. Eipä tarvitse laittaa kättään kovin lähelle ötököitä! Pikkujauhikset tuntuvat muuten nyt aivan kivoilta noihin isoihin verrattuna.