Eilen oli taas kova paikka Artturilla kun minä päätin, että nyt on taas aika pestä siili. Itse pesuoperaatio meni jo melko hyvin, mutta Artturi ei millään malttaisi olla sylissä niin kauan, että turkki kuivuu. Artturi antoi minun yllättäen silitellä pehmoista mahanalusta ilman puremista! Välillä teki kuitenkin mieli napata kiinni kun yritin kuivata leukaa pyyhkeellä. Onneksi olen kuitenkin olemaan sen verran tarkkaavainen, ettei minua niin vain purra.
Ensimmäisenä yönä etanat jäi kuppiin mutta väittäisin, että viime yönä nekin ovat alkaneet maistumaan. Ainakaan Artturin kotia siivotessa en löytänyt niitä mistään.
Eilen seurailin myöhään Artturin touhuja kun A juoksenteli ympäriinsä lattialla. Siili kävi juoksemassa pyörässä noin kierroksen ja tuli sitten ulos pihaltaan, juoksi noin metrin päähän ja sieltä takaisin juoksupyörään. Tämän lenkin A juoksi parikymmentä kertaa. Välillä täytyi myös käydä sisällä talossa tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Ja siilillä on siis iltaisin noin 40 neliömetrin alue tilaa juoksennella…
Olen yrittänyt tarjota haisteltavaksi erilaisia, ihmisnenäni mielestä mielenkiintoisia hajuja (esimerkiksi ruohosipulin pala), mutta mikään minun tarjoamistani uusista tuoksuista ei ole niin kiinnostava, että se saisi Artturin tekemään vaahtiksia.
Jauhomadot ovat taas alkaneet koteloitua. Nyt vahingosta viisastuneena laitan kotelot odottamaan kuoriutumista enkä syötä niitä Artturille heti herkkupaloina. Jonkun verran koppiksia on taas kuollut, joten on hyvä saada nuoria koppiksia.
Artturi painoi eilen illalla 412 grammaa. Päätin, että en pidä enää raksuja koko ajan saatavilla. Nyt Artturi on pienen laihemman kauden jälkeen syönyt itsensä nopeasti takaisin entiseen kokoon. Täytyy katsoa pysyykö paino tällä ruokavaliolla samassa.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home